lauantai 2. heinäkuuta 2011

Pelimäärän nuorennusleikkaus

Viimeksi kirjoitin tuohtuneen kirjoituksen naisten I divisioonan sarjajärjestelmän muutoksesta. Teksti sai palautetta puolesta ja vastaan. Salibandyareenaan kommenttipalstalla on nostettu esille se tosiasia, että yhtään sarjasta luopumista ei ole vielä tapahtunut, vaikka kolminkertainen sarja ajettiinkin läpi. Tämä on pistänyt myös itselläni silmään.

Olimme Kajaanista päätöksestä ja nimenomaan ilmoitusaikataulusta ymmällämme. Mielestämme emme saaneet sarjaan osallistuvana joukkueena sitä arvostusta, jonka olisimme ansainneet.

Verrataanpa tilannetta työelämään: yrityksen johto tulee ilmoittamaan alaisilleen, että valitettavasti työmäärä kasvaa uusien toimeksiantojan vuoksi, mutta uusia työntekijöitä ei ole varaa palkata. Jokainen joutuu venymään ja tekemään hieman enemmän töitä yrityksen kehittymisen eteen. Palkkaa ei pystytä nostamaan.

Tällainen päätös varmasti aiheuttaa nurinaa. Osa sen hyväksyy vähemmällä julkisella nurinalla, osa saattaa selvittää päätöksen laillisuuden omasta liitostaan. Jossain vaiheessa päätös kuitenkin yleensä hyväksytään, koska ei haluta riskeerata omaa työpaikkaakaan. Mutta tapaus jättää särön johdon ja työntekijöiden välille. Varsinkin, jos asiasta vain ilmoitetaan yhtäkkiä, työntekijöitä sen tarkemmin asiasta etukäteen informoiden ja valmiutta kysellen.

Sama fiilis tässäkin tulee. Päätös hyväksytään lopulta lajipiireissä hiljaa, koska pelaamisesta ei todellisuudessa haluta luopua. Lajirakkaus vie voiton tunnekuohujen keskellä. Mutta särön tämä jättää pelaajien/joukkueiden ja liiton välille.

Mutta ei Kajaanissa pelkästään valiteta. Täällä on tuleva käännetty jo positiiviseksi. Mukava päästä tekemään vähän enemmän töitä, eipä ole vapaa-ajan ongelmia. Ja onneksi töissä on hyviä työkavereita, joiden kanssa on nautinto viettää aikaa. Naisten joukkue tulee kokemaan ensi kaudella muutaman isomman muutoksen ja vaihtuvuutta joukkueessa nähdään jälleen ihan mukavasti. Positiiviselta tällä hetkellä näyttäisi joukkueen ikärakenne, sillä niiden ilmiselvien juniori-ikäisten ja nuorten lisäksi joukkueen kokenut kaartikin on pääasiassa jatkamassa. Se on asia, jota salibandyssa haluan nähdä paljon enemmän. Nuorennusleikkaus-otsikot ovat aina enemmän pakkoja kuin valintoja. Pakot pitää vain kääntää ajatuksissa ja mielikuvissa positiiviseksi.

- Jani -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti